Itkettää niin paljon koko ajan, ahdistaa ja sillai. En tiiä mikä mulla on, nielen itkua koko ajan.Hermostun nykyään joka asiasta, leikistäkin. En saa öisin unta, koulu vituttaa..Kyllästyin kouluun heti ensimmäisenä päivänä, ei kiinnosta yhtään siellä oleminen.
Tuntuu ihan siltä että voisin lopettaa koulun ja lopettaa koko elämäni tähän nyt. Vaikka rakastan vaikka ketä ja mua rakastetaan, ja mulla on hieno elämä oikeesti, mä ymmärrän sen itsekin. Mutta musta vaan tuntuu tälläseltä, on tuntunut koko tän vuoden ja hetken aikaa vuoden lopussakin. Eniten mua pelottaa että menetän jonkun josta välitän paljon ja jota rakastan ja sit tohon asiaaan liittyen kaikki kamalat ajatukset pyörii mun mielessä iltaisin. En tiedä kuinka pääsisin tosta eroon, toi on kamalaa.
Kun oon kavereiden ja perheen seurassa, oon ihan normaali iloinen, sellanen ku aina. Ainut ero on se että vaan hermostun helpommin mitä normaalisti. Sen on kyllä ainakin kaverit huomannu ja ne sanooki siitä välillä..
Haluun olla iloinen ja onnellinen ! Mut ei se nyt oikeen onnistu..
Mun pitäis oppii nauttimaan tästä kaikesta mitä mulla on ja oppii olemaan onnellinen, mutta miten? Mä en halua mitään apua, mä oon tarpeeksi vahva itsekkin jaksamaan, kunhan mä keksin miten.
Pelottaa 8<

 Mä jäin taas itkemään et mikä mut saa,
hiljaa öisin miettii parempaa maailmaa kuin missä oon
toi kuvaa paremmin ku hyvin mun tän hetkistä oloa.
4y- mietin kappaleesta noi sanat

 Mä en pysty lentää täällä ilman siipii,
mut pystyn duunaa onnellisen lopun tähän filmii.
Mul on nii monii asioita joit en toivomal tavoita,
mutten oikomalkaa aijo koittaa voittaa.
 sama biiisii